Ensin Britannia otti vastoin gallupeja hatkat kesällä Euroopan Unionista ja nyt jenkit valitsivat muun maailman mielestä väärän presidentin, joka on narsisti, idiootti ja kaiken lisäksi mulkku naisten ahdistelija. Olennainen kysymys onkin; jos näin on, mitä tämä kertoo hänen vastaehdokkaastaan Hillary Clintonista ja yleensä koko Yhdysvaltain poliittisesta järjestelmästä? Ei yllätys yllätys juurikaan mitään hyvää.
Yhdysvalloissa niin kuin myös Euroopassa on jo pitkään vallinnut julkisessa keskustelussa lähes yhden totuuden laki joka kaikkien tulisi ottaa omakseen, ja jonka puolesta eliitti vahvasti liputtaa. Tähän liittyy unelma ainakin monikulttuurisuudesta, federalismista ja yhteisvaluutasta. Ongelma on kuitenkin se, että amerikkalainen ja eurooppalainen eliitti ei ole vaivautunut ottamaan huomioon mitä tietty kansanonsa näistä ihanteista on mieltä. Katkeruus on kasvanut pikku hiljaa ja nyt se sai jo toisen kerran tämän vuoden aikana kanavan purkautua. Yhdysvalloissa on tälläkin hetkellä paljon laittomia siirtolaisia, jotka ovat luoneet pimeät työmarkkinat mikä on aiheuttanut suoranaista vihaa paikallisten keskuudessa. Nämä vaalit ratkaistiin raskaan teollisuuden sydänmailla mistä työpaikat ovat kadonneet, ja missä digitalisaation kelkasta jääneet elämänkoululaiset kookontuivat joukolla äänestämään Trumpia presidentiksi. Kerrankin he kokivat että heillä on valtaa ja sitä he myös totisesti käyttivät. Heitä voi nimitellä idiooteiksi osittain ihan aiheestakin, mutta se ei johda enää mihinkään kun vetelät on jo housussa. Monet eivät edes äänestäneet niinkään Trumpin puolesta vaan Washingtonin korruputoitunutta valtaeliittiä vastaan. Viha ja kauna oli niin suurta että miljoonat amerikkalaiset valitsivat mielummin hypyn tuntemattomaan ulkopoliittisesti kokemattoman presidentin kanssa, kuin jatkamisen vanhaan malliin. Jotain kertoo myös se, että kaikista Trumpin naisiin kohdistuneista solvauksista huolimatta hän sai naisten äänistä 50%, Hillaryn jäädessä 44%. Kaiken lisäksi nöyryytys valtaeliittiä kohtaan oli täydellinen, kun vaalin ratkaisseet äänestäjät tulivat Brexitin tavoin gallupien ulottumattomista.
Yhdysvaltain vaalitulos ei valitettavasti lähtökohtaisesti lupaa hyvää Suomelle eikä Euroopalle. Trump on ilmoittanut vastustavansa vapaakauppasopimusta ja suhtautunut kielteisesti sotilasliitto NATO:n laajentumiseen. Mikäli vapaakauppasopimus vesittyisi ja Trump hyväksyisi "sielunkumppaninsa" Putinin miehityksen Krimillä, tarkoittaisi se väistämättä liittoutumattoman ja viennistä elävän Suomen ajautumista rähmälleen Venäjän edessä entistä voimakkaammin. Kun tähän lisätään mahdollisuus, että äärioikeistolainen Marine Le Penn voi nousta valtaan Ranskassa ja Saksan liittokansleri Merkel menettää asemansa jollekin populistille, voi vain miettiä mihin tämä kehitys vielä johtaa. Kysymys kuuluukin; palaako nöyryys ja itsetutkistelu Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin ajoissa? Jos palaa, korjausliike lienee vielä mahdollinen. Toinen vaihtoehto on entistä voimakkaampi polarisoituminen, mikä voi pahimmassa tapauksessa ajaa maailman sotilaallisen konfliktin partaalle lähivuosina. Trumpin voittopuhe sentään antoi toivoa. Turha uho miehen puheissa oli laantunut heti kun hyödylliset idiootit olivat hänet virkaan äänestäneet.
